1. Ei haittaa, että jotkut ryhmät ovat yhteiskunnassa paremmassa taloudellisessa asemassa kuin toiset. Samaa mieltä
PERUSTELUT: Tuloerojen ei pidä kasvaa liian suuriksi ja pidänkin verotuksen progressiota tärkeänä. Minusta on hyvä muistutus meille kaikille, että kuka tahansa meistä voi yhtäkkiä menettää kaiken. Se velvoittaa meitä yhteiskuntana varmistamaan, että ketään ei jätetä tyhjän päälle ja että jokaisella on riittävä toimeentulo.
2. Jos rahat meinaavat loppua, mieluummin nostetaan veroja kuin karsitaan palveluita. Eri mieltä
PERUSTELUT: Katson, että veroja on helpompaa kiristää kuin löyhentää – se voi olla helppo tie hetkellisesti, mutta en pidä sitä kestävänä pitkäaikaisena reittinä. Talouden tasapaino vaatii niin päättäjiltä kuin virkakunnalta sitoutumista talouskuriin. Lakisääteiset palvelut tulee pystyä tuottamaan ja jotta tämä voidaan toteuttaa kestävästi, täytyy menot ja tulot saada kohtaamaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toimintojen läpikäymistä, uusien ja luovien toimintatapojen etsimistä sekä digitalisaation hyödyntämistä. Hallinto järkeväksi ja palvelut toimiviksi!
3. Sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Samaa mieltä
PERUSTELUT: Suomessa syntyy vuosittain intersukupuolisia lapsia, joita ei syntymän hetkellä pystytä määrittämään tytöksi tai pojaksi. Ajattelen myös niin, että ihmisyyteen kuuluu laaja kirjo erilaista sukupuolen kokemista ja ilmaisua sekä fyysisiä sukupuolipiirteitä. Jokainen meistä on arvokas omana itsenään ja jokaista tulee kohdella kunnioittavasti.
4. Kristillisen kulttuuriperintömme pitää näkyä kouluissa nykyistä enemmän. Neutraali
PERUSTELUT: Pidän nykyistä käytäntöä hyvänä. Koulun tehtävänä on opettaa suomalaisesta kulttuurista ja perinteistä, joihin myös kristillinen kulttuuriperinne kuuluu. Samalla on tärkeää, että kouluissa huomioidaan yhteiskunnan monimuotoistuminen ja opetetaan perinteitä myös muista kulttuureista ja uskonnoista sekä kunnioitetaan oppilaiden erilaisia katsomuksia.
5. Keskustelu siitä, että tyttöjä ei saa kutsua tytöiksi ja poikia pojiksi, vain sekoittaa lasten päät. Neutraali
PERUSTELUT: Tämä keskustelu on pikemminkin sekoittanut aikuisten päät.
6. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvalla. Eri mieltä
PERUSTELUT: Kannustinloukkuja tulisi purkaa, jotta työnteko olisi aina kannattavaa. Sosiaaliturvaa pitäisi kehittää yksinkertaisempaan ja kannustavampaan suuntaan.
7. Suomen puolustukseen on laitettava lisää rahaa, vaikka se tapahtuisi muiden palveluiden kustannuksella. Täysin samaa mieltä
8. Ilmastotavoitteita voidaan sivuuttaa, jos sillä saadaan bensan hintaa alas. Eri mieltä
PERUSTELUT: Bensan hinnasta ei päätetä kaupunginvaltuustossa tai aluevaltuustossa. Ilmastotavoitteista tulee pitää kiinni – pidän tärkeänä tasapainon hakemista kestävän kehityksen mukaisesti niin, että päätöksenteossa huomioidaan ympäristöllinen, sosiaalinen, ja taloudellinen näkökulma. Suomi on harvaan asuttu, pitkien etäisyyksien maa, eivätkä kaikki asu joukkoliikenteen äärellä. Siksi yksityisautoiluakin tarvitaan, eivätkä hinnat saa nousta liian korkeiksi.
9. On oikein, että kansalaiset ovat itse aiempaa enemmän vastuussa julkisten palveluidensa maksamisesta ja läheistensä hoivasta. Eri mieltä
10. Mitään ei saa enää sanoa. Eri mieltä
PERUSTELUT: Sananvapauteen kuuluu myös sananvastuu. Jokainen meistä voi vaalia hyviä käytöstapoja ja rakentaa keskustelukulttuuria, jossa ei loukata muita.
11. Kunnan järjestämissä ruokailuissa pitää vähentää lihan kulutusta. Samaa mieltä
PERUSTELUT: Pidän tärkeänä, että julkisessa ruokailussa on aina tarjolla kasvisvaihtoehto ja että tarjottava ruoka on laadukasta ja monipuolista sekä kestävästi tuotettua. On totta, että lihan syöntiä tulisi vähentää jo kansanterveydellisistäkin syistä. Tähän voimme vaikuttaa kasvatuksellisin keinoin. Haluaisin nähdä lautasilla yhä enemmän kotimaisia kasviproteiineja sekä kestävällä tavalla pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Ajattelen myös niin, että esimerkiksi kouluissa oppilaiden tulisi itse saada vaikuttaa yhä enemmän ruokalistojen suunnitteluun. Tämä voisi lisätä mielenkiintoa ja tietoisuutta kouluruokaa kohtaan.
12. Väkivaltaa kouluissa ehkäistään parhaiten lisäämällä kuria ja järjestystä. Eri mieltä
PERUSTELUT: Lapset ja nuoret tarvitsevat rajoja ja kannatan esimerkiksi älypuhelinten käytön rajoitusta. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisella on havaittu olevan positiivinen yhteys lasten oppimistuloksiin, sovittelutaitoihin ja itsetuntemukseen. Nämä taidot ovat tärkeitä ja auttavat torjumaan väkivaltaa kouluissa.
13. Kuntaani saa rakentaa pienydinvoimalan. Samaa mieltä
14. Kuntaani voi ottaa lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Samaa mieltä
PERUSTELUT: Meillä on moraalinen velvollisuus auttaa heitä, jotka kokevat kotimaassaan sotaa, vainoa tai ihmisoikeusrikkomuksia. Meidän täytyy olla ihmisiä ihmisille. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on hallittu ja vaikuttava tapa auttaa heitä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia. Kuntien tulee saada valtiolta korvauksia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja kotoutumispalveluiden järjestämisestä, jotta kotoutuminen voidaan toteuttaa onnistuneesti.
15. Kulttuurista leikkaaminen on hyväksyttävää, koska on välttämättömämpiäkin rahoituskohteita. Eri mieltä
16. Espoossa tulee sallia lisää korkeiden kerrostalojen rakentamista. Täysin samaa mieltä
PERUSTELUT: Pidän tärkeänä, että rakentaminen on monipuolista; Espooseen mahtuu sekä korkeaa rakentamista, että rauhallisempia pientaloalueita.
17. Naisten erillisiä uimahallivuoroja on lisättävä. Neutraali
18. Espoossa pitää kehittää ennemmin pyöräteitä kuin autoteitä. Samaa mieltä
PERUSTELUT: Espoota tulee kehittää tasapainoisesti. Toivon kuitenkin erityisiä satsauksia pyöräteihin ja pyöräbaanoihin, jotta sekä arki- että työmatkapyöräilystä tulisi sujuvaa ja turvallista.
19. Espoossa tulee huolehtia esimerkiksi rakentamisessa siitä, että asuinalueet eivät eriydy varallisuustason ja etnisyyden perusteella. Täysin samaa mieltä
20. Peruskoulun painotettu luokkaopetus kuten musiikkiluokat tulee lakkauttaa, koska se lisäisi tasa-arvoa kouluissa. Täysin eri mieltä
21. Hyvinvointialueiden kannattaa ostaa nykyistä enemmän palveluita yksityisiltä yrityksiltä. Samaa mieltä
PERUSTELUT: Tarvitsemme yrityksiä ja järjestöjä täydentämään palveluita ja toimimaan kirittäjänä julkiselle sektorille. Tärkeintä on, että hoitoon pääsee eikä hoitojonoja pääse syntymään.
22. Hallitus tekee oikein supistaessaan sairaalaverkkoa esimerkiksi päivystyksiä lakkauttamalla. Täysin eri mieltä
23. Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva on väärä paikka leikata, ja säästöt tulisi etsiä jostain muualta. Samaa mieltä
24. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaa täytyy helpottaa palkkaamalla työntekijöitä ulkomailta. Samaa mieltä
PERUSTELUT: Työperäinen maahanmuutto on yksi keino muiden joukossa vastaamaan työvoimapulaan. Jotta hoiva-ala nähdään veto- ja pitovoimaisena, pitäisi jatkossa panostaa esimerkiksi parempaan johtamiseen ja työnohjakseen. Ajattelen myös niin, että itsensä kehittämiselle ja uralla etenemiselle tulisi luoda selkeitä polkuja ja tämän tulisi näkyä myös palkkapussissa. Joustavuuden lisääminen ja mahdollisuus omien työvuorojen suunnitteluun ovat myös vaikuttaneet positiivisella tavalla työn mielekkyyteen.
25. Hyvinvointialueille pitää antaa verotusoikeus. Eri mieltä
26. Lohjan sairaalan synnytysten lopettaminen oli oikea päätös. Täysin eri mieltä
27. Länsi-Uudellamaalla täytyy pitää kiinni hoitoon pääsystä 14 vuorokauden sisällä kiireettömässä perusterveydenhuollossa, vaikka laki hoitotakuusta höllenee. Täysin samaa mieltä
PERUSTELUT: Mielestäni digipalveluista tulee ottaa kaikki hyöty irti, jotta ensimmäinen yhteydenotto ja ihmisen hoitopolku saadaan sujuvaksi ja tiedonkulku toimii.
28. Hoitajia tulee houkutella Länsi-Uudellamaalla töihin palkankorotuksilla. Neutraali
29. Lääkärit tulee velvoittaa työskentelemään jonkin aikaa julkisella sektorilla opintojensa jälkeen. Samaa mieltä
30. Digi- ja etävastaanotoilla voidaan korvata terveys- ja sosiaalihuollon lähipalveluja. Täysin samaa mieltä
PERUSTELUT: Digitalisaatio ja teknologian kehitys tuovat apua ja uusia mahdollisuuksia terveyspalveluihin. Katson, että esimerkiksi etäyhteyksien käyttö terveyspalveluissa voi olla monen ihmisen kohdalla toimiva, hyvä ja nopea ratkaisu. Etäyhteyksillä ja elektroniikalla ei kuitenkaan korvata kaikkia terveyspalveluja, vaan aitoa kohtaamista tarvitaan edelleenkin. On myös huomattava, että kaikilla ihmisillä ei ole välttämättä kykyä tai tarvittavaa digitaalista laitetta, mitä etäyhteyksien käyttö edellyttää.