Miten edistäisit nuorten hyvinvointia kunnassa?– matalan kynnykset palvelut yhdeltä luukulta, esim. Ohjaamo-toiminta – mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen – kesätyösetelit ja kesäyrittäjyys – maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille – nuorisovaltuuston edustajille puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnan päätöksentekoelimiin – nuorilta kerätään ehdotuksia budjetin käyttökohteiksi – kouluille riittävästi opinto-ohjaajia, kuraattoreja ja koulupsykologeja.
1. Kunnan tulee mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi mielekäs ja maksuton harrastus varaten siihen riittävän rahoituksen.
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Harrastukset ehkäisevät syrjäytymistä ja tarjoavat uuden oppimista, uusia ystäviä sekä onnistumisen ja ilon tunteita. Tällä on tutkitusti myönteinen vaikutus pitkälle aikuisuutta. Pidän tärkeänä, että jokainen lapsi ja nuori pääsee kiinni itselle mieluisaan harrastukseen. Keskustalaisen ministerin Annika Saarikon johdolla on valmisteltu harrastamisen Suomen malli, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi ja nuori saa mahdollisuuden maksuttomaan harrastukseen. Tätä mallia pilotoidaan parhaillaan 117 kunnassa ympäri Suomen, joista Kempele on yksi. Kempeleessä hanke toteutetaan yhteistyössä alueen eri seurojen ja järjestöjen kanssa. Minusta on hyvä, että seurat ja järjestöt ovat mukana ja heitä hyödynnetään tässä työssä.
2. Kunnan tulee osallistaa kaikkia kuntalaisia, myös alaikäisiä nuoria, kunnan budjetin valmistelussa. Kunnan budjetissa päätetään mm. oppilaitosten ja mielenterveyspalveluiden käytettävissä olevista rahoista.
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Myös nuoret käyttävät kunnan palveluita, joten on itsestään selvää, että nuoria tulee kuulla päätöksenteossa ja osallistaa budjetin valmisteluun. Hyvänä esimerkkinä pidän osallistavaa budjetointia, jossa myös alaikäiset saavat vaikuttaa äänestämällä ja tekemällä ehdotuksia budjetin käyttökohteiksi.
3. Kunnan tulee tarjota vapaa-ajan tiloja (esim. liikuntasaleja ja koululuokkia) maksuttomasti nuorten, nuorten omien ryhmien ja nuorisoalan toimijoiden käyttöön.
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Kunnan tulee toimia mahdollistajana. Siksi pidän hyvänä asiana, että kunnan tilat ovat nuorten ryhmien, järjestöjen ja seurojen käytössä. Visioin siitä, että tulevaisuudessa koulurakennuksissa opiskellaan ja harrastetaan ympäri päivän. Ehkäpä joku päivä jokainen kuntalainen voisi lunastaa itselleen lätkän, jonka avulla pääsee käyttämään ja varaamaan kunnan tiloja käyttöönsä – näinhän toimitaan jo esimerkiksi monilla kuntosaleilla!
4. Kunnan asioista tulee aktiivisesti viestiä nuoria kiinnostavalla tavalla hyödyntäen sosiaalisen median kanavien vuorovaikutuksellisia ominaisuuksia (esim. Instagram Storyn kyselyominaisuudet).
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Kyllä, kunnan viestinnän tulee olla avointa ja vuorovaikutteista – se luo edellytykset myös kuntalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Sosiaalinen media eri kanavineen luo puitteet nuorten tavoittamiselle ja yhteydenpidolle.
5. Nuorisovaltuustolla tulee olla puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa sekä lautakunnissa.
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Alle 18-vuotiailla ei ole äänioikeutta eikä mahdollisuutta asettua itse ehdolle, joten pidän perusteltuna, että nuorisovaltuustolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnan päätöksentekoelimissä. Olen iloinen siitä, että Kempeleessä on panostettu Nuorisovaltuuston vaikuttamismahdollisuuksiin ja nuoret ovat aktiivisesti mukana päätöksenteossa. Peräänkuulutan myös aikuisten roolia siinä, että vuoropuhelua nuorisovaltuuston kanssa edistetään ja nuorilla on tunne siitä, että heitä kuullaan.
6. Kunnan tulee päätöksillään ja toiminnallaan varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus päästä monimuotoiseen lähiluontoon.
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Hyväkuntoiset ja saavutettavat luontokohteet tuovat elinvoimaa kuntaan ja hyvinvointia kuntalaisille. Lähiluontoa Kempeleestä löytyykin ilahduttavan paljon! Pidän tärkeänä, että lähiluontoa kehittäessä mielipiteensä pääsee sanomaan jokainen kuntalainen vauvasta vaariin ja muksusta mummoon.
7. Kunnassa tulee panostaa vähäpäästöiseen liikkumiseen tukemalla autoilun sijaan joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä.
Osittain samaa mieltä
Perustelut
Kuntalaisten sujuva arki edellyttää toimivia ja turvallisia liikenneyhteyksiä ja liikennejärjestelmää. Auto on suurelle osalle tarpeellinen liikkumisväline, mutta se ei saa estää satsaamista joukkoliikenteeseen ja pyöräilybaanoihin. Olen joukkoliikenteen suurkuluttaja ja Oulunseudulla onkin otettu suuria harppauksia eteenpäin joukkoliikenteen kehittämisessä. Pidän joukkoliikenteeseen satsaamista järkevänä myös Kempeleessä, jotta työmatkaliikenne ja koulumatkat hoituvat sujuvasti ja kestävästi. Yhteyksien kattavuus ja toimivuus vaikuttavat suoraan kuntalaisten päivittäiseen arkeen ja elinympäristöön.
8. Julkisissa tarjoiluissa, kuten kouluruokailussa, tulee lisätä laadukkaiden kasvipohjaisten ruokien saatavuutta.
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Mielestäni julkisissa tarjoiluissa tulee aina olla tarjolla kasvisvaihtoehto. Ylipäätään kasvipohjaisia ruokia tulisi lisätä ruokalistoille – laadusta ja kotimaisuudesta tinkimättä. Ajattelen niin, että esimerkiksi kouluissa oppilaiden tulisi itse saada vaikuttaa ruokalistojen suunnitteluun.
9. Kunnan tulee toteuttaa ilmastotekoja vaikka se johtaisi kustannusten kasvuun.
Osittain samaa mieltä
Perustelut
Kestävän kehityksen mukaisesti meidän tulee huolehtia päätöksenteossa aina sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä ja tasapainosta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet luovat kunnissa taloudellisia mahdollisuuksia esimerkiksi liikkumiseen, energiaan ja rakentamiseen liittyen. Ilmastopolitiikan ja työllisyyspolitiikan väliltä löytyykin yhteys. Ei ilmastotyön tarvitse tehdä mitenkään ”kipeää”. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on asetettu sekä kansallisia että kansainvälisiä tavoitteita. Pariisin ilmastosopimuksessa kaikki maailman maat sitoutuivat vähentämään päästöjään. Myös monet kunnat ja kaupungit ovat asettaneet jo omia tavoitteitaan ja kunnat voivatkin olla ketteriä toimijoita ilmastotyössä. Useat kunnat ovat laatineet omia ilmastostrategioitaan ja -ohjelmiaan. Mielestäni tällainen ohjelma olisi hyvä valmistella myös Kempeleessä, jotta saamme jo valtuustokauden alussa muovattua yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet, joita viedä määrätietoisesti eteenpäin.
10. Kunnan tulee osallistua Pride-viikon sateenkaariliputukseen.
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Minusta liputtaminen on hieno ja arvokas tapa osoittaa kunnioitusta, iloa tai surua. Kunnan osallistuminen Pride-viikon sateenkaariliputukseen osoittaisi tukea tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle.
11. Mielenterveyspalveluihin hakeutuneen nuoren on saatava apua viikon sisällä.
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Mielenterveyden hoitaminen on aivan yhtä tärkeää kuin fyysisen hyvinvoinnin hoitaminen. Murtunut jalka tulee hoitaa heti, sama pätee murtuneeseen mieleen. On aivan kestämätöntä, jos hoitoon pääsyä täytyy odottaa kauan. Kunnissa korostuu ennaltaehkäisevän työn tärkeys. Turvaamalla nopea pääsy mielenterveyden palveluihin, vältetään ongelmien suurempi kasaantuminen.
12. Alle 25-vuotiaille on tarjottava laadukkaita seksuaaliterveyspalveluita, kuten maksuton ehkäisy (mm. kondomit, ehkäisypillerit) sekä seksuaali- ja ihmissuhdeneuvontaa.
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Kokemusta maksuttoman ehkäisyn käyttöönotosta löytyy useasta kunnasta ja kaupungista ja tulokset ovat positiivisia. Paitsi että ilmainen ehkäisy tuo kunnalle säästöjä, se myös kaventaa terveyseroja ja ennaltaehkäisee raskaudenkeskeytyksiä sekä seksitauteja. Maksuton ehkäisy luo myös tasavertaisen mahdollisuuden nuorille pitää seksuaaliterveydestään huolta ilman, että oma tai perheen varallisuus rajaa vaihtoehtoja tai asettaa esteitä ehkäisyn hankinnalle. Postinumero tai kukkaron paksuus eivät saa määritellä oikeutta hyvään seksuaaliterveyteen.
13. Kunnan on tuettava nuorten työllistymistä ja sitä tukevia palveluita tarvittaessa muiden väestöryhmien edelle.
Osittain samaa mieltä
Perustelut
Ajattelen niin, että työllisyyttä on nostettava jokaisessa ikäluokassa. Nuorten elämässä erityisesti siirtymä- ja nivelvaiheet koulutuspolulta työelämään ovat kriittisiä hetkiä ja siksi kunnan tulee antaa erityistä tukea jo varhaisessa vaiheessa. Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus ohjautua haluamaansa suuntaan työelämässä. Mielestäni nuorisopalvelut tulee löytyä yhdeltä luukulta, jotta palvelut ovat helposti saavutettavissa ja jotta tukipalveluita on mahdollista myös yhdistellä. Ohjaamot ovat tästä erinomainen esimerkki. Työllistämissetelit ovat yksi keino edesauttaa nuorten työllistymistä, samoin yhteistyö oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Kempeleessä yrittäjyyskasvatus toimiikin jo hienosti. Kesätyöt tuovat nuorille arvokasta kokemusta työelämästä ja siksi kunnan tulee mielestäni tukea nuoria myöntämällä kesätyöseteleitä ja kannustamalla kesäyrittäjyyteen.
14. Toisen asteen koulutukseen (esim. lukio, ammatillinen oppilaitos) tulee olla mahdollista osallistua muuttamatta pois kotoa.
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Lähtökohtana tulee mielestäni olla, että toisen asteen opinnot eivät edellytä muuttoa pois kotoa. Siksi toisen asteen koulutuksen saavutettavuuteen täytyy panostaa.
15. Puolueiden nuorisojärjestöjen tulee päästä kouluihin ja oppilaitoksiin kertomaan poliittisesta päätöksenteosta ja puoluepoliittisesta vaikuttamisesta.
Täysin samaa mieltä
Perustelut
Mielestäni poliittisia nuorisojärjestöjä kannattaisi hyödyntää koulujen demokratiatyössä. Nuorilta nuorille -periaate olisi hyvä tapa esitellä poliittista päätöksentekoa, puolueiden toimintaa sekä puoluepoliittista vaikuttamista.
16. Minkä seuraavista tulisi olla ensisijainen keino koulukiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemisessä? Valitse yksi.
Enemmän koulutusta aiheesta koulun ja oppilaitosten henkilökunnalle.
Perustelut
Meillä tulee olla selkeät toimintamallit, joiden avulla kiusaaminen ja väkivallan teot saadaan kuriin. Siksi monialainen yhteistyö esimerkiksi opetushenkilökunnan, oppilaiden vanhempien ja viranomaisten kanssa täytyy saada toimivaksi ja aiheesta on saatava lisää koulutusta. Koulun opettajat ja ohjaajat eivät ole sosiaalialan ammattilaisia, joten kiusaamis- ja väkivaltatapausten selvittämistä ei voida jättää pelkästään koulun tehtäväksi. Mielestäni kunnassa täytyy luoda selkeät askelmerkit, miten toimitaan ja ketkä asiantuntijat ovat mukana silloin kun kiusaamista tai kouluväkivaltaa ilmenee. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on saatu hyviä kokemuksia uudesta toimintamallista, jolla puututaan koulukiusaamiseen ja kouluväkivaltaan. Toimintamallin ytimessä on erottaa toisistaan koulukiusaaminen ja kouluväkivalta ja puuttua näihin napakasti. Rajanveto koulukiusaamisen ja kouluväkivallan välillä voi olla opettajille haastavaa, ja siksi monialainen yhteistyö aiheen ympärillä on tärkeää. Jokaisen nuoren on saatava kasvaa ja kehittyä vailla pelkoa.